SKETSIT

Sketsejä on monenlaisia. Valitse sketsi ryhmän mukaan: jotkut sopivat paremmin riparin alkuun, toiset loppuun. Kaikki ei sovi kaikille ryhmille. Sketsi ei saa koskaan nolata tai loukata ketään. Seksuaalirikoslaki kieltää seksuaalissävytteisen sisällön esittämisen riparin kaltaisissa tilanteissa. Kaikki sellainen sisältö on siis ehdottomasti kielletty. Jos et ole asiasta varma, tai sketsi ei löydy Isosen ABC:stä, kysy ohjaajalta.

Varmista, että tarvittavat välineet (kajari, roolivaatteet yms.) ovat valmiina. Jakakaa isosten kesken roolit. Sketsien esittäminen on mahdollisuus, ei pakko – sinun ei tarvitse tehdä sitä, jos se ei tunnu mukavalta.

Virheitä ei tarvitse pelätä, eikä kaikkea tarvitse osata täydellisesti.

Näin teet uuden leikin tai sketsin

VINKKEJÄ SKETSEIHIN

Valmistautuminen

Sketsi on hauskimmillaan hyvin harjoiteltuna. Riittävä äänenkäyttö ja selkeä artikulaatio ovat tärkeitä. Mieti mikä sketsissä on hauskaa ja korosta sitä. Varaa myös roolivaatteet ja tarvikkeet valmiiksi.

Turvallisuus

Niin fyysinen kuin henkinenkin turvallisuus on lähtökohta kaikelle. Sketsi ei saa loukata, ei syrjiä ketään, eikä sisältää seksuaalissävytteisyyttä.

Tarkoitus

Lopulta leikkien ja sketsien tärkein tehtävä on tuoda iloa ryhmälle!

Takaisin etusivulle

Nopeat ja kuivat sketsit

  • Tunnelma kattoon (tunnelma-lappu kattoon)

  • Illan vetonaula (naulaa vedetään narussa)

  • Läpihuutojuttu (joku juoksee salin läpi huutaen)

  • Repäisevä juttu (sanomalehteä/paperia revitään näyttämöllä)

  • Kaatopaikka (Toinen kaataa toisen. “Mitä sä teet?” --> “Täähän on kaatopaikka.”)

  • Pururata (Toinen lenkkeilijä puree toista. “Mitä sä teet?” --> “Täähän on pururata.”)

  • ”Ostaisin Suomen lipun.”...”Jaahas, minkä värisen?”

  • Maauimala (osa tekee lattialla uimaliikkeitä. Joku kysyy: ”Mitä te teette?” --> “Tää on maauimala.”)

  • Huutokauppa (Kaupassa yksi huutaa kaikki ostoksensa.)

  • Ketjupolttaja (Poltetaan esim. kaulaketjua sytkärillä)

  • Kitaristi (Yksi työntää ristiä suuhunsa)

  • Ristiriita (Henkilöt tappelevat rististä)

  • Juoksuaika (Juostaan ympyrää tiettyyn kellonaikaan)

  • Kynnyskysymys (Mennään kynnykselle ja kysellään kaikenlaista)

  • Raamatunkääntäjä (Joku kääntelee Raamattua edestakaisin)

  • Urheiluruutu (Teipataan ruutu lattiaan ja jumpataan sen sisällä)

  • Ilman muuta (Nuori vasikka tulee kysymään äitilehmältä:

    - Äiti, saako täällä laitumella ammua?

    - Ilman muuta!

    - Am..! Am..! Am..!)

  • Argentiinalainen tango (Juontaja: Seuraavaksi tanssijat esittävät meille argentiinalaisen tangon

    Kaksi tanssijaa tulee lavalle mukanaan jonkinlainen tanko, jossa on lappu tekstillä "Made in Argentina": Tämä tankohan on noin 100 vuotta vanha ja se on peräisin Argentiinasta...)

  • Jakoavain (Huomautus: toinen isosista, jolla on rooli, menee ennen sketin alkua istumaan rippikoululaisten sekaan.

    Isonen, jolla on mukana pahvisia avaimia, tulee saliin ja alkaa jaella niitä rippikoululaisille. Tullessaan isosen kohdalle, hän antaa myös tälle avaimen ja tällöin avaimen saava isonen kysyy: "Miksi sä jakelet näitä avaimia?" Tähän avaimia jakava isonen vastaa: "No, kun nää on jakoavaimia.")

  • Takaraivo: (Kaksi ihmistä kävelee, toinen edellä, toinen takana. Takanaolija rähisee, murisee, näyttää vihaiselta yms. Hetken kuluttua edellä olija kysyy toiselta: "Mitä sää oikein teet?" Tähän toinen vastaa "No mää olen sun takaraivo.")

  • Valonkatkaisija (Tarvitaan isonen taskulampun kanssa ja toinen saksien kanssa yrittämään leikata valokiilaa. Kolmas ihmettelee mitä nämä oikein tekevät, johon saksellinen isonen: ”Mä olen valonkatkaisija.”)

  • Kipukynnys: (A ja B juttelevat.

    A: - Hei, astu ton kynnyksen yli!
    B: -Ööö, okei...
    B ylittää kynnyksen ja huutaa kivusta.
    B: - Auts! Miten ihmeessä sä ton teit?!
    A: - No se on kipukynnys!)



  • On bussi (tehdään tuoleista). Bussissa on muutama matkustaja, bussikuski ja Arska. Alussa joku näyttää kylttiä: ensimmäinen päivä.

    Bussikuski “ajaa” bussin Arskan pysäkille. Arska nousee kyytiin ja sanoo: “Arska ei maksa”. Bussikuski katsoo Arskaa vihaisena. Seuraava päivä menee täsmälleen samalla tavalla.

    Kun koittaa kolmas päivä ja Arska kertoo bussikuskille jälleen: “Arska ei maksa”. Tämän jälkeen sanoo kuski: “Arskahan maksaa, bussikuskilla on ase!”. Tähän Arska sanoo: “Arska ei maksa, Arskalla on bussikortti!” Kuski hölmistyy...

  • Nuori saapuu bussipysäkille purkkaa pureskellen, katsoo aikataulua ja liimaa purkan suustaan aikataulun kulmaan. Hän toteaa, että ehtii vielä käymään kotona ennen bussin tuloa ja lähtee.

    Paikalle saapuu toinen ihminen, joka katsoo aikataulua ja älähtää: “hyi, purkkaa”, ja tökkää sormellaan purkan irti aikataulusta.

    Ohi menee lenkkeilijä, joka astuu purkan päälle, ja se tarttuu hänen kenkäänsä. Lenkkeilijä irrottaa purkan ja viskaa sen bussipysäkin penkille.

    Paikalle saapuu vanha pariskunta, joka istuu penkille. Toinen huomaa, että takapuoleen tarttui jotain, ja pyytää toista katsomaan, mitä siellä on. Hän raaputtaa purkan irti toisen takapuolesta ja tökkää sen kiinni aikatauluun.

    Lopuksi paikalle saapuu ensimmäinen nuori. Hän huomaa iloisesti: “Hei mun purkka on vielä tallessa!”, ja laittaa sen takaisin suuhunsa.

  • Luutnantti: Kuulkaahan alokas, onko teillä vaihtaa kymppi senteiksi?

    Alokas: No joo, eiköhän sitä löydy (kaivelee taskujaan).

    Luutnantti: Alokas, noinko te puhuttelette upseeria? Otetaanpa uudestaan. Onko teillä vaihtaa kymppi senteiksi?

    Alokas: Ei ole, herra luutnantti!

  • Henkilöt: Vääpeli ja kolme sotilasta.

    Sotilas 1: Herra vääpeli, minulla on vettä polvessa, saanko lomaa?

    Vääpeli: Minulla on ollut vettä polvessa 15 vuotta, enkä ole kertaakaan tarvinnut sen takia lomaa. Menkää, ette saa lomaa.

    Sotilas 2: Herra vääpeli, minulla on kamala päänsärky, saanko lomaa?

    Vääpeli: Minulla on ollut pää kipeä jo 15 vuotta, enkä ole tarvinnut lomaa. Menkää, ette saa vapaata.

    Sotilas 3: Herra vääpeli, minä olen umpityhmä, saanko lomaa?

    Vääpeli: Minä olen 15 vuotta ollut umpi... tuota, saatte lomaa.

  • Kaksi remonttireiskaa tuo ison maton, ja alkaa naulaamaan sitä kiinni lattiaan samalla jutellen, että tämä onkin päivän viimeinen kokolattiamatto, laitetaan nopeasti kiinni niin päästään saunomaan.

    Reiskat kiristävät ja naulaavat mattoa. Saatuaan sen paikalleen he ihailevat hetken työnsä tulosta. Sitten toinen reiska osoittaa maton keskellä olevaa kuhmua ja sanoo toiselle; ootko sä TAAS jättänyt sun röökit tonne maton alle, se on jo kolmas kerta tällä viikolla! Ei tota mattoa enää voi pois ottaa, työaika loppuu ihan just!

    Toinen työmies on häpeissään ja ehdottaa; jos sitä mattoa vasaroisi ja talloisi, niin ehkä kuhmu tasoittuisi. Työmiehet päättävät tehdä niin ja tasoittavat kuhmua ensin käsin, sitten nyrkillä, sitten he ja hyppivät sen päällä, ja lopuksi lyövät vielä lapiolla pari kertaa. Saatuaan kuhmun tasaiseksi toinen työmies löytääkin taskustaan tupakka-askinsa. Miehet miettivät, mikä ihme maton alle sitten oli jäänyt, kun tupakat kerran olivat taskussa.

    Samassa huoneeseen tulee pieni lapsi joka kysyy: ”Onks tyypit nähny mun kännykkää, se jäi tänne huoneeseen”.

  • Lapsi oli junassa vanhempansa kanssa. Yhtäkkiä hän alkoi kysellä: ”Hei, mikä sen aseman nimi oli, missä me viimeksi pysähdyimme?”. Vanhempi pyytää poikaa olemaan häiritsemättä. Lapsi jatkaa “Eikun, mikä sen aseman nimi oli…” Vanhempi pyytää lasta jälleen olemaan hiljaa.

    Lopulta hän hermostuu todella: ”Hiljaa nyt! Miksi sinä oikein jaarittelet? Miksi se sinua nyt noin kovasti kiinnostaa?” Lapsi vastaa: ”Siksi vaan, että pikkuveli jäi siellä junasta.”

  • Kauppias seisoo tiskinsä takana ja pohtii ääneen itsekseen, mitä kaikkea pitäisi tilata tukusta. Sisään pomppii jänis, joka kysyy: ”Onks porkkanoit?” Kauppias vastaa, että ei ole, pääsivät loppumaan. Jänis sanoo että okei ja loikkii pois.

    Hetken kuluttua jänis palaa ja kysyy saman kysymyksen. Kauppias vastaa myös samoin kuin edellisellä kerralla, ja jänis lähtee. Kolmannella kerralla kauppias suuttuu ja uhkaa naulata jänön korvista seinään, jos kysyy vielä kerrankin. Jänis säikähtää ja lähtee pois.

    Neljännellä kerralla jänis kysyy: “Onks nauloja?” Kauppias vastaa, että ei. Jänis jää hetkeksi miettimään kauppiaan vastausta (tajuaa, ettei kauppiaalla ole nauloja, eli ei voi naulata jänistä korvista) ja kysyy ilkikurisesti: “Onks porkkanoit?”, ja lähtee naureskellen pois.

  • Kumppani1: Enkö minä olekin kaunis?

    Kumppani2: Joo

    Kumppani1: Eiks mun hiukset ookki pehmeet ku silkki?

    Kumppani2: Joo.

    Kumppani1: Eiks mun silmät ookki syvänsiniset?

    Kumppani2: Joo.

    Kumppani1: Eiks mun nenä ookki ku pienel prinsessal?

    Kumppani2: Joo.

    Jne. jne. toinen jatkaa kysymysten esittelyä.

    Kumppani1: Voi sä puhut niin kauniisti mulle!

  • Nuori on ensikertaa kumppaninsa vanhempien luona kylässä, ja pieraisee jokaisen ruokalajin jälkeen. Kun nuori on pieraissut, hän katsoo hätääntyneenä, että eihän vain kukaan huomannut. Toinen vanhemmista sanoo joka kerta “Musti!”, ja nuori luulee kaiken menneen koiran piikkiin. Viimeisellä kerralla vanhempi kurkkaa pöydän alle ja sanoo: ”Musti, tule äkkiä pois sieltä ennen kuin tuo poika kakkii sun päälles”

  • Kaksi kumppania kävelevät yhdessä ja toinen yrittää tehdä tilanteesta romanttista ja yrittää pitää toista kädestä kiinni.

    Kumppani1: Voi, tosi romanttista kävellä täällä metsässä kaksistaan, vai mitä?....vai mitä?

    Kumppani2: Joo

    Kumppani1: Täällä on niin ihanan näköistä ja linnut laulaa. Eikä ole muita ihmisiä. Ihanaa, vai mitä?...vai mitä?

    Kumppani2: Joo

    Kumppani1: Oi kato noita lintuja tuolla puussa. Ne suukottelee niin kauniisti toisiaan kun istuu tuolla oksalla. Vai mitä?

    Kumppani2: Joo

    Kumppani1: Voitaisko mekin tehdä niin?

    Kumppani2: No ei varmasti voitais. Oksahan katkeais!

  • Interreilaaja ei saa yösijaa, manaa hotelleja ja asettuu lopulta puistonpenkille nukkumaan. Vähän väliä joku käy herättämässä reilaajan ja kysymässä, paljonko kello on. Jonkin ajan kuluttua interreilaaja hermostuu, ja kirjoittaa lapun: “En tiedä paljonko kello on”. Reilaaja käy takaisin nukkumaan.

    Hetken päästä reilaajan ohi kulkee henkilö, joka huomaa reilaajan kirjoittaman lapun. Tämä katsahtaa omaa kelloaan, päättää herättää reilaajan ja sanoo: ”Hei! Kello on puoli kuusi.”

  • Poliisi pysäyttää auton moottoritiellä ja kertoo kuljettajalle: Olette tämän uuden moottoritien tuhannes ajaja ja olette voittanut 5000 euroa, onneksi olkoon! Saanko tiedustella miten aiotte käyttää voittamanne rahat?

    Kuljettaja vastaa: Taidan hankkia ajokortin voittorahoilla.

    Vieressä istuva sanoo poliisille; Älkää kuunnelko häntä, hän puhuu aina ihan mitä sattuu kun on humalassa.

    Takapenkiltä vaari huutaa; Minähän sanoin ettei tällä varastetulla autolla kauaksi päästä! (tähän voi lisätä myös muita rooleja)

  • Make ryntää hädissään estradille ja yrittää piiloutua. ”Päällikkö” tulee mukaan huutaen vihaisena Maken nimeä. Make hätääntyy entisestään. Kun Päällikkö löytää Maken, kertoo hän Makelle tämän mokanneen pahasti ja että pomo käski hänen tehdä Makelle jotakin…

    näyttää kaapin paikan

    näyttää mistä kana pissii

    näyttää mistä kenkä puristaa

    pistää sut matalaksi

    veisata viimeisen virtes (otetaan virsikirjasta viimeinen virsi)

    muistuttaa, kenen kanssa Make on tekemisissä (osoittaa itseään, eli päällikköä)

    ottaa susta mittaa (päällikkö alkaa mittailla Makea)

    sanoa pari painavaa sanaa (esim. siirtolohkare, mammutti, betonielementti)

  • ”Äiti, mä en halua leirille… kun kaikki kiusaa… ja ruoka on pahaa” jne. jne., johon äiti lohduttelee ja suostuttelee. Lopulta äidin on tokaistava: ”Mutta kulta rakas, pitäähän siellä riparilla sentään ohjaaja olla.”

  • Vangit ovat karanneet ja piiloutuneet roskiksien taakse.

    Roskis kaatuu ja vartija huutaa:

    Vartija: Kukas siellä on?!

    Vanki1.: Miiaauu!, naukuu toinen vanki.

    Vartija: Jaa, siellä on vaan kissa.

    Hetken päästä roskis kolahtaa uudelleen ja vartija huutaa:

    Vartija: Kukas siellä kolistelee?!

    Toinen vanki vastaa:

    Vanki2: Täällä on vaan toinenkin kissa.

    Vartija: Ai jaa, no ei sitten mitään.

  • Rooleissa: Elina, äiti, lääkäri, mummo, kansanparantaja, ohjaaja.

    Elina tulee äidin luokse näppylöitä naamassa huutaen ”Äiti, äiti, mikä mulla on?”. Äiti sanoo kutsuvansa lääkärin. Lääkäri tulee paikalle ja toteaa, että kyseessä on vesirokko, ja määrää lääkkeeksi lepoa. Mummo tarjoaa parannukseksi marjamehua, ja lopuksi kutsutaan kansanparantaja, joka alkaa valmistaa omaa myrkkyjuomaansa.

    Ohjaaja laittaa tässä vaiheessa näytelmän poikki ja käskee näyttelijöitä muuttamaan tyyliä sanomalla esimerkiksi: lisää draamaa, lisää musiikkia/laulua, tanssia mukaan, isompia liikkeitä, näytelkää ilmeettömästi ja eleettömästi. Näitä voi keksiä lisää. Ideana on se, että ohjaaja ei ole mihinkään tyytyväinen vaan käskee vaihtamaan tyyliä kerran toisensa jälkeen.

  • Leiriläisille tulee ilmoittaa vähintään edeltävänä päivänä, että seurakunnan johto tulee vierailemaan leirillä. Leiriporukan kanssa valitaan joku Veisu, joka lauletaan seurakunnan johdolle heidän saapuessaan.

    Kun johdon vierailupäivä koittaa, tuodaan leiriläisille näytille jatkojohto, jossa lukee 'seurakunta'.

Hyvää päivää kirvesvartta

Vanha mies istuu ja veistää kirveen vartta. Hän selittää yleisölle, että on kahdeksankymmenen vanha ja kuulo on mennyt.

”Ei silti, ei täällä korvessa niin paljon ihmisiä asukaan, että siitä haittaa olisi. Turisteja vain tuppaa joka kesä pyörimään täälläpäin, ja niitä on ihan kiusaksi asti. Monesti tulevat ihan käymään. Enhän minä enää kuule, mitä nuo juttelevat, mutta samoja kysymyksiähän nuo aina ovat. Ensiksi ne kysyy, että mitäs se vaari tekee, johon minä tietysti vastaan, että kirvesvartta. Sitten ne kysyy ikää, paljonkos sitä on kertynyt. No kahdeksankymmentä vuotta tuli viime kesänä täyteen. Sitten niille tulee jano ja ne kysyy, että oliskos vettä saatavilla. Tuollahan kaivossa on, kansi on vähä laho, että kannattaa varoa. Niiden pemari on tietysti sitten simahtanut ja seuraava kysymys onkin, että oliskos traktoria, että sais hinata sitä. No tuollahan se on sontatunkion alla puskurit ruosteessa maannu jo kymmenen vuotta, ei sillä enää mitään tee. Sitten ne kysyy, että onko hevosta. No kakshan niitä on ollu, toinen, Umpiluu, on jo pistetty makkaratehtaalle, mutta Länkisääri on vielä tuolla itärajalla tukinajossa. Seuraava kysymys on, että löytyykö puhelinta. No eihän mulla sellasia nykyajan mukavuuksia ole, tuolla Möttösen Kallella järven toisella puolella on, ja siellä mä käyn sillon harvoin kun pitää, kerran kuussa. No nälkäkin niiden on tullut, ja ne kysyy, että mistäs ruokaa sais. No tuolta jääkaapista saa vapaasti hakea. Loppuviimeksi ne kysyy sitten, että voiskos vaari lähteä näyttämään tietä sinne Möttöselle. No eihän mulla oo kun aikaa, vanhalla miehellä, kyllähän minä voin lähteä.

Jaa, sieltähän tuleekin jo taas yksi.”

Nuori turisti(t) kävelee paikalle, ja alkaa jutella vaarille (v):

t: ”Päivää.”

v: ”Kirvesvartta.”

t: ”Kauankos vaari on siinä istunut?”

v: ”Kahdeksankymmentä vuotta tuli viime kesänä täyteen.”

t: ”Oliskos vaarilla venettä?”

v: ”Tuollahan kaivossa on, kansi on vähä laho, että kannattaa varoa.”

t: ”Onkos talossa emäntää?”

v: ”No tuollahan se on sontatunkion alla puskurit ruostees maannu jo kymmenen vuotta, ei sillä enää mitään tee.”

t: ”No onkos talossa tyttäriä?”

v: ”No kakshan niitä on ollu, toinen, Umpiluu, on jo menny makkaratehtaalle, mutta Länkisääri on vielä tuolla itärajalla tukinajos.”

t: ”No onkos vessaa?”

v: ”No eihän mulla sellasia nykyajan mukavuuksia ole, tuolla Möttösen Kallella järven toisella puolella on ja siellä mä käyn sillon harvoin kun pitää, kerran kuussa.”

t: ”Mistä kuulkaa tuollaisia miehiä tulee?!”

v: ”No tuolta jääkaapista saa vapaasti hakea.”

t: ”Kumpi tässä on hullu, minä vai sinä?!”

v: ”Voinhan minä lähteä näyttämään!” (Nousee puukko kourassa, turisti lähtee pakoon ja vaari perään...)

Yes please

Savolainen pariskunta ja englantilainen turisti istuvat vastakkain junassa. Savolaispariskunta pohtii keskenään, kuinka he voisivat tehdä tuttavuutta englantilaiseen, kun kumpikaan ei oikein edes osaa englantia. Lopulta he päättävät tarjota eväitään englantilaiselle:

Savolaiset keskenään: “Meillähän on täällä omenoita. Mikäs se omena olikaan englanniksi? Joku appel, apple, äpple...? Joo, niin se on!” (toinen savolaisista kysyy turistilta, haluaisiko tämä omenaa)

Savolaiset turistille: apple? (tarjoaa omenaa turistille)

Turisti: No, thank you

Savolaiset keskenään: “Ei se halunnu omenaa. Mistäköhän tuommoiset englantilaiset tykkää? Hei meillä on reissumiestä. Mitenkäs se leipä meni...brööd, breed, bred....” (toinen savolaisista kysyy turistilta, haluaisiko tämä leipää)

Savolaiset turistille: Tripman? (tarjoaa leipää turistille)

Turisti: No, thank you

(Savolaispariskunta jää miettimään, että miksi turistille ei kelpaa mikään, mitä he tarjoavat.)

Savolaiset keskenään: “Ainiin! Eihän kukaan nyt tuntemattomalta halua ottaa ruokaa vastaan. Meidän täytyy tietysti esitellä itsemme ensin, niin ehkä hänelle sitten kelpaisi ruokakin.”

Savolainen turistille: ”My Wife” (ikään kuin esitelläkseen vaimonsa turistille)

Turisti: ”Oh, yes please”. (Turisti ja vaimo kävelevät yhdessä pois lavalta)

Tiskiaine

Toinen kumppani on hallitseva hahmo parisuhteessa. Hän on lähdössä illanviettoon, ja ohjeistaa Toista siivoamaan, tiskaamaan, pyykkäämään, ulkoiluttamaan koiran, pesemään lattiat, vaihtamaan lakanat jne. (tähän saa keksiä lisää kotitöitä) sillä aikaa, kun hän on ystäviensä kanssa ulkona. Toinen kumppani lähtee, ja toinen jää raatamaan kotitöiden parissa.

Yllättäen soi puhelin. Kotiin jääneen kumppanin kaveri siellä soittelee, kyselee päivän tapahtumia ja kuulumisia, sekä pyytää kaveriaan lopuksi oluelle. Hän vastaa, ettei nyt ehdi, koska hänen täytyy hoitaa kaikki kotityöt ennen kuin hänen kumppaninsa tulee takaisin illanvietostaan. Kaveri tuhahtaa ja käskee hänen ryhdistäytyä. Puhelun lopuksi kaveri tokaisee, että tulee hakemaan hänet puolen tunnin päästä. Toinen kumppani jää siivoamaan.

Kun kaveri saapuu paikalle valmiina lähtemään oluelle, huomaa hän, ettei hän ole ollenkaan lähtövalmiina. Kaveri sanoo tiukkaan sävyyn, että tälle on tultava loppu.

Kaveri: Kun se sun puolisos tulee takas, niin sä sanot sille, että se on loppu nyt. Kokeileppa!

Kumppani 2 (hiljaisella ja aralla äänellä epäröiden): Se on loppu nyt

Kaveri: Eiku sun täytyy tarkottaa sitä! Sanot sille, että se on loppu nyt!

Kumppani 2 (hieman kovempaa, mutta silti hiljaa): Se on loppu nyt

Kaveri: No eihän tosta tuu yhtään mitään. Nyt jumankekka sanot sen silleen, ettei kellekään jää epäselväks!

Kumppani 2 (hieman rohkeammin): Se on loppu nyt

Kaveri: Hyvä, hyvä, melkein jo. Vielä vähän kovempaa ja tiukemmin! Se on loppu nyt!

Kumppani 2 (vähän jo huutaen, melko tiukasti): Se on loppu nyt!

Kaveri: Noniin! Hyvä! Vielä vaan. SE ON LOPPU NYT!

Kumppani 2 (tulistuneena huutaen): Se on loppu nyt!!

Kaveri: Nyt on hyvä! Pidä toi! Ja kun se sun vaimos tulee takas, sä sanot sille, että se on loppu nyt! Tsemppiä!

Kaveri lähtee, ja kumppani jää itsekseen hokemaan kiukkuisena,

että se on loppu nyt...se on loppu nyt...se on loppu nyt.... Kun toinen

kumppani tulee kotiin, huomaa hän, ettei koti ole vieläkään siisti, ja

kotityöt on tekemättä. Hän kiivastuu ja kysyy, miksi täällä ei ole tehty

mitään.

Kumppani 2 (huutaen): “Se on loppu nyt!”

Kumppani 1 (hämillään): “Siis mitä sä selität?”

Kumppani 2 (hieman hiljaisemmalla äänellä): “Se on loppu nyt”

Kumppani 1 (edelleen hämillään, mutta ääntään korottaen): “Niin siis

mitä?”

Kumppani 2 (jälleen hiljaisemmalla äänellä): “Se on loppu nyt...

Kumppani 1 (hyvin kiukkuisena ja hieman uhkaavasti): “Niin mikä on

loppu??”

Kumppani 2 (hiljaa ja “alistuen”): “No tiskiaine....”

The Knight Rider:

Sketsi alkaa sillä, että riparilaisille kerrotaan, että leirille on saatu ulkomainen puhujavieras kertomaan tarina. Vieras ei osaa suomea, joten tulkki suomentaa hänen puheensa kuulijoille. Esittelyn jälkeen vieras ja tulkki astelevat lavalle, ja vieras alkaa kertomaan tarinaa...

Henkilöt: Ulkomainen puhuja (P), tulkki (T)

P: MY NAME IS BILL... BILL RIVER

T: Nimeni on Lasku... Lasku Joki

P: LONG TIME AGO... THERE WAS A KNIGHT

T: Kauan sitten oli... yö

P: HE WAS ALONE

T: Hänen nimensä oli Maloun

P: HE WAS STANDING NEAR THE MISSOURI CITY

T: Hän opiskeli Missourin yliopistossa

P: ALL HIS HORSES HAD GONE

T: Hänen hevosensa olivat karanneet... Siis vetoketju oli auki... tiedättehän

P: AND THERE WAS NO FOOD LEFT

T: Ja hänen vasemmalla puolella ei ollut yhtään metsää... Tai siis puita

P: HE COULDN’T GO BACK TO THE CITY

T: Hän ei voinut mennä istumaan laukkuunsa...Mitä!... Eksjuus mii, kud juu pliis ripiit evripati juu seit!

P: YES, OF COURSE! LONG TIME AGO THERE WAS...

T: Nou, nou, öpaut tö pääg!

P: OH, I SEE! WELL, HE COULDN’T GO BACK TO THE CITY.

T: Ai, hänen laukkunsa oli jäänyt yliopistoon

P: DO YOU KNOW WHY HE COULDN’T GO BACK THERE?

T: Tiedättekös mitä siellä laukussa oli?

P: THERE WAS A MAN... WHO WAS LOOKING FOR HIM

T: Siellä oli nainen... Joka katseli häntä

P: THE KIGHT WAS TO BE KILLED BY THAT MAN

T: Tuona yönä mies aikoi tappaa naisen

P: THE MAN WAS AFRAID

T: Miehen nimi oli Alfred

P: IN THAT MOMENT THE KNIGHT HAD NO PAST

T: Tuona yön hetkenä hänellä ei kylläkään ollut passia...

P: BUT HE HAD FUTURE!

T: Mutta hänellä oli huonekaluja!

P: IN GOD!!

T: Ja hyvät olikin!!

P: I’M JUST ASKING?

T: Olen vain persekuningas.

P: HOW ABOUT YOU?

T: Entäpä sinä?

P: ARE YOU LIKE THAT KNIGHT? ARE YOU AFRAID?

T: Tunnetko sinä olevasi öisin jonkinlainen Alfred?

P: DON’T BE AFRAID!

T: Älä ole kuin Alfred!

P: DON’T THINK YOU HAVE NO FUTURE

T: Älä ajattele vain huonekalujasi

P: BECAUSE GOD REALLY LOVES YOU

T: Sillä Jumala todella rakastaa sinua.

P: AND HE WILL GIVE YOU GOOD FUTURE, TOO

T: Ja antaa sinulle hyvät huonekalutkin.

Paise:

Kaksi nuorta näkevät kiinnostavan ihmisen istumassa puiston penkillä. Toinen heistä on ujo ja toinen kova liioittelemaan. Liioittelija yllyttää ujoa pokaamaan hänet. Ujo tietysti ujostelee, ei hän tiedä mitä sanoisi. Toinen kuitenkin lupautuu tukemaan ja paikkailemaan tätä, joten pienen suostuttelun jälkeen he menevät tytön luokse.

-Moi. Lähtisiksä mun kaa vaik Mäkkiin syömään?

-Eikä mihkään Mäkkiin. Tää kaveri haluais viedä sut oikeen kunnon gourmet-ravintolaan illalliselle. Se tarjoo!

-Een mä oikeen tiiä…

-No ois mulla tuolla toi vanha Ladakin, jos vaik haluisit lähtee mieluummin ajelee..?

-’Kä mikään lada. Tällä jätkällä on toi Ferrari parkeerattuna tohon ihan kulman taakse!

-En mä välttämättä nyt oikeen…

-No ehkä mieluummiin vaik souteleen sitten? Kun mulla ois toi ukin vanha vuotava…

-No eikös toi nyt oo vähän vaatimattomasti sanottu siitä sun mielettömästä huvijahdista?

Jne… Aina ujo ehdottaa jotain, kaveri suurentelee ja pokattava epäröi. Viimein hän ehdottaa:

-Haluisitsä ihan vaan tulla istumaan tähän mun viereen?

-En mä oikeen, kun mulla on sellanen pieni näppy tuolla…

-Eikä mikään pieni näppy, kun ihan HERVOTON PAISE!